torstai 26. kesäkuuta 2014

Banaani-suklaamuffinssit



...Tai banaani-suklaakuppikakut tai banaani-suklaamuffinit. Miten vain, rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Olen saanut viettää viime aikoina paljon aikaa kummityttöni kanssa, kun hän on ollut meillä päivähoidossa äitinsä ollessa töissä. Ja minähän olen ollut aivan haltioissani, että talossa on ollut tyttö ja olen saanut tehdä "tyttöjen juttuja" ainaisten poikien leikkien sijaan (vaikka on nekin kivoja leikkejä).
Olemme leikkineet barbeilla, legoilla, my little ponyilla, jalkapalloa, frisbeegolfia ja tankotennistä, pitäneet muotinäytöksiä ja lakanneet kynnet. Ja pari päivää sitten leivoimme mitä herkullisimpia muffinsseja.
Tämä ohje on vielä erityisen helppo muffinsiohje, koska kananmunia ja sokeria ei tarvitse erikseen vatkata kuohkeaksi, vaan kaikki vain sekoitetaan yhteen.


Parasta on taikinakulhon nuoleminen tyhjäksi!

Valmiita kuppikakkuja kelpaa ihastella!

Banaani-suklaamuffinssit


2½ dl sokeria
50 g pehmeää voita
2 kananmunaa
2 dl maitoa
6 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
½-1 dl kaakaojauhetta (leivonta)
1 ylikypsä, muussattu banaani
2 pss pieniä täytesuklaamunia (niitä pieniä foliopäällysteisiä, sattui olemaan meillä kaapissa, 
tilalle käy vaikka pala pätkistä)

Sekoita sokeri, pehmeä rasva, munat ja maito hyvin yhteen sähkövatkaimella.
Sekoita toisessa astiassa kuivat aineet ja lisää taikinaan. Sekoita. Lisää muusattu banaani (tai kaksi, jos haluat enemmän makua) ja sekoita taikina vielä hyvin.

Täytä muffini-vuoat 2/3 täyteen ja mieluiten vielä niin, että pahvivuoat ovat muffinipellillä, näin muffinit eivät pääse leviämään uunissa.
Paina jokaiseen vuokaan taikinan keskelle suklaamuna.
Paista 200 °  15-20 minuuttia.

Suklaakuorrute

1 levy (200g) maitosuklaata
1 prk (120g) smetanaa
n.1½-3 dl tomusokeria

Sulata suklaa ja anna jäähtyä hetki. Vatkaa joukkoon smetana.
Vatkaa sitten joukkoon tomusokeria ½ dl kerrallaan, tarkista välissä aina maku (tulee helposti liian makeaa).
Kaada kuorrute pursotin pussiin.
(Vinkki: sulje pussi pussin sulkijalla, näin kuorrute ei lähde nousemaan pussia ylöspäin kun painat pussia!)
Pursota kuorrutetta jäähtyneille muffinsseille. Koristele halutessasi vaikka nonparelleilla. 


Juuri tehdyt muffinit ovat parhaimpia, kun suklaasydän on vielä juoksevaa
Seuraavana päivänä muffinit ovat edelleen kyllä herkkua, mutta koska näitä täytyy säilyttää jääkaapissa, niin ihana,valuva suklaasydän pääsee kovettumaan ja muffineita on hankalampi syödä. Parasta siis juuri tehtynä <3

Loppukevennys: tytötkin osaa kasata armeijan, jeah!


lauantai 14. kesäkuuta 2014

Bloggausta kerran vuodessa ja vihreä puutarha



Ajattelin tässä ensin pohtia, että miten ihmisillä on aikaa blogata? Olen jo ainakin kolmesti yrittänyt alkaa bloggaamaan ja aina se on kaatunut siihen, että ei minulla ole ollut aikaa istua koneen vieressä lataamassa kuvia nettiin. Mutta kun niitä kuvia tulee kuitenkin otettua, ja paljon. Ja kokkailtua hyviä reseptejä, ja paljon. Ja sitten niitä haluaisi jakaa muiden kanssa. Niin että tässä sitä taas yritetään. Ehkä minä sitten olen sellainen kaksi kertaa vuodessa-bloggaaja...


Joka tapauksessa. Puutarhassa on kesä.
Kokeileva puutarhuri on heittänyt multiin siemenen jos toisenkin.
Ja kovasti ilahduin siitä, että vaikka olinkin istutuksissani vähän myöhään liikkeellä, niin kaikki muut paitsi pensaspapu ovat tulleet pintaan, hurraa! Ja jos vielä pysyvät hengissä syksyyn asti, niin tupla hurraa.

Minulla on myös pieni viljelypalsta, mutta tänä vuonna en laittanut sinne mitään. Palsta oli ennen minua 4 vuotta viljelemättömänä, niin että rikkakasvit saivat rauhassa vallata tilan. Pari vuotta yritin kääntää ja kitkeä maata ilman torjunta-aineita. Ja yhtenäkään vuonna en saanut sitä murheen kryyniä valmiiksi. Tänä vuonna päätin luovuttaa ja myrkyttää koko palstan kesällä ja uudestaan sitten syksyllä. Aikani ja vaivani valuivat hukkaan, kun pellosta oli saanut 1/3 kitkettyä, sai koko homman aloittaa alusta. Eli tänä vuonna palstalla vaikuttaa myrkky kesäkurpitsojen sijaan.

Mutta tästä päästäänkin siihen, että olen uhrannut enemmän aikaa kokeilevalle kasvien kasvatukselle omalla pienellä rivitalon takapihallamme. Ja kokeilusta näyttää tulevan oikein hedelmällinen. 


Mieheni teki pari vuotta sitten minulle kasvulavat ja tänä vuonna sain hienot portaat, joille saan laittaa ruukkuja ja muita, vievät näin vähemmän tilaa kuin ripoteltuna pitkin pihaa.
Alimmalle askelmalle ajattelin laittaa vielä toisen laatikon täyteen salaattia. 


Portailla kasvaa tällä hetkellä laatikossa yrttejä. Salvia, oregano, basilika, rosmariini ja timjami. Ovat vähän liian ahtaasti, ensi vuonna täytyy laittaa kahteen laatikkoon...


Portaiden päällä kasvaa tomaattiamppeli. Tänä vuonna valitsinkin erinomaisen yksilön, tuo on nimittäin jo nyt täynnä raakileita ja kukkia pukkaa hirmuista vauhtia!


Portaiden vieressä kasvaa isossa muovirottinkiruukussa kolme avomaankurkkua. Jostain syystä vain kovin kituliaasti? 


Talon seinustalla kasvulaatikoissa kasvaa ensimmäisessä porkkanaa (kahta eri lajiketta), punajuurta ja retiisiä.


Keskimmäisessä kasvaa kolme tomaattia. Roma, outdoor girl ja incas sekä rivi sipulia. Outdoor girlistä ei nyt ole kuvaa, kun se näytti niin nuuntuneelta. En tiedä olenko antanut tomaateille liikaa vai liian vähän vettä, vai mahdollisesti liikaa ravinteita? Olen jokaisen istutuskoloon laittanut nimittäin kanankakkaa ennen kuin olen istuttanut taimen. Ja outdoor girl riiputtaa tällä hetkellä ikävästi lehtiään, toivottavasti se siitä vielä piristyy. Mies teki tomaateille kehikon, jotta saan laittaa harsoa suojaamaan taimia liialta auringonpaisteelta, katsotaan auttaako se tilannetta....


Kolmannessa kasvulaatikossa kasvaa parsasalaattia (ihan uusi tuttavuus, jännittävää), mangoldia, pinaattia, vähän lanttua (löysin vanhoja siemeniä, heitin ne lehtikaalien väliin ja yllätyksekseni vielä itivät) sekä kolme lehtikaalia.


Lehtikaalit voivat suorastaan mainiosti. Viime vuonna pidin taimien päällä pelkkää harsoa, ja kirpat ja kaalitoukat pääsivät mutustelemaan kallisarvoisia kasvejani. Nyt laitoin niille harson lisäksi pienet "kasvihuoneet" vanhoista limupulloista. Revin vain pois etiketin ja leikkasin pohjan auki, työnsin pullot varovasti taimien päälle ja jätin korkin pois, jotta ilma pääsee hiukan vaihtumaan. Ja tämä minikasvihuone on ylittänyt odotukseni, nimittäin jokainen lehtikaali on jo nyt tehnyt monta pientä lehteä varrestaan. Viime vuonna lehtikaalit kasvoivat ohuina, pieninä ja jokaisessa kasvoi alussa vain kolme lehteä. Kasvihuoneeni alkavat tosin käydä vähän pieniksi, täytyy varmaan hankkia jostain isommat pullot uusiksi suojiksi, niin kaaleilla on sitten tilaa kasvaa.


Pihan toisella laidalla kasvaa omassa kasvulaatikossaan armeija herneitä. Päälle kaartuva syreeni tiputtaa kukkiaan joukkoon, näyttää kuin herneille sataisi lunta.


Viimeisessä kasvulaatikossa kasvaa pieni mansikkamaa. Vielä ei ole yhtään kukkaa tai edes nuppua ilmestynyt. En muista mikä lajike on kyseessä, mutta melko myöhäinen joka tapauksessa. Tuumin, että ensi vuonna vaihtaisin mansikat toiseen lajikkeeseen, nämä ovat nyt kolme vuotta vanhoja. Laatikon päädyssä kasvaa ämpärissä perunoita ja kasvusäkissä sekä ruukussa kaksi keltaista kesäkurpitsaa ja yksi vihreä. En ole ennen kokeillut kasvattaa mitään kasvusäkissä, tällä kertaa päätin mennä siitä mistä aita on matalin ja istutin keltaiset kesäkurpitsat kasvusäkkiin. Ja ihastuin kertaheitolla! Kesäkurpitsat selvästi nauttivat elostaan säkissä, lehdet ovat tanakoita ja ne kasvavat hurjaa vauhtia, ja molemmissa on jo kaksi pientä kurpitsan alkua! Ruukkuun istuttamani vihreä kesäkurpitsa kasvaa paljon hitaammin.


Tässäpä vielä kuva miltä puutarhassa näytti viime keväänä. Köynnös on revitty syksyllä maantasalle, sitä ei siis enää ole.



Kelpaa puutarhurin tyytyväisenä istua terassilla ja katsoa kun ruoho kasvaa.
Raumalle rantautui torille viikoksi ranskalais-italialinen ruokatori. Käytiin aamulla isän ja äidin kanssa vähän siellä käppäilemässä, kun mies lähti hakemaan anoppia Kurusta kotiin (ja lähetti juuri kissanpentujen kuvia sieltä, nyt harmittaa etten lähtenyt mukaan. Tosin viime vuonna sellainen kohtalokas reissu kotiuttu meille kaksi vauvaa <3 ).
Paikan päällä nautittiin churrot suklaakastikkeen kera, kotiin lähti tuoretta patonkia, juustoa, ilmakuivattua kinkkua ja salamia. Kotona kaivoin kaapista vielä palan melonia, tomaattia ja punaviinin jämät ja menin terassille nautiskelemaan pienestä tapas-brunssistani. (Auttoi vähän siihen pettymykseen, etten päässyt nuuskimaan kissavauvoja.)


Hei ja loppuun vielä kuva vanhempieni pienestä kasvimaasta. Tuohon minulla onkin sitten vielä matkaa.
Kävin päivänä eräänä auttamassa ja laitettiin maahan porkkanaa, punajuurta, retiisiä, sipulia, salaatteja, perunaa (oikein käsipelillä, kuten kuvasta näkyy) ja muutamat muut joita en nyt muista. Äiti oli laittanut kasvamaan myös herneitä, härkäpapua, kesäkurpitsaa ja maissia. Ihan pellon päädyssä kasvaa myös tankoparsaa, josta ensi vuonna saa korjata ensimmäisen sadon.